|
Uuteen maahan muuttaessa
Monessa kansainvälisessä työyhteisössä henkilöstön liikkuvuus on suurta - työntekijöitä lähtee pitemmiksi ajoiksi töihin ulkomaille ja tänne tullaan töihin ulkomailta. Haasteena on: Miten voimme valmistaa heitä uuteen ympäristöön niin, että sopeutuminen käy mahdollisimman helposti ja he pääsevät tarttumaan mahdollisimman pian tehokkaasti töihin? Miten heitä voisi auttaa viihtymään uudessa paikassa niin ettei komennus keskeytyisi? Myös paluu takaisin omaan kotimaahan on haastava prosessi.
Sopeutumisvalmennuksessa syvennytään sopeutumisen prosessiin. Tutustut, millaisia vaiheita sopeutumisessa käydään usein läpi ja millä tavalla niiden menestyksellistä läpikäyntiä voidaan helpottaa. Maakohtaisessa valmennuksessa perehdyt käytännön esimerkkien kautta kohdemaan toimintatapoihin ja viestinnän haasteisiin. Eila Isotaluksen maakohtaisia erityisalueita ovat Meksiko (Latinalainen Amerikka) sekä Suomi. Yhteistyöverkostossa on laajasti myös muuta maaosaamista.
Valmennuksia on toteutettu ryhmille sekä yksilö- tai perhekohtaisesti. Koska sopeutuminen ja uuteen maahan integroituminen on pitkä prosessi, jonka eri vaiheissa korostuvat eri kysymykset ja haasteet, valmennus voidaan jakaa myös pidemmälle aikajaksolle. Silloin omien kokemusten jäsentely, uudelleen tulkitseminen ja uusien toimintamallien oppiminen entisten rinnalle on keskeisellä sijalla.

“…minä kyllä tiedän, sillä kun kuorin appelsiinin, voin joko tehdä siihen neljä viiltoa, jolloin kuori irtoaa helposti ja voin ajatella Suomea, tai voin leikata kuoren irti pitkänä spiraalina, jonka voin pukea hetkeksi ranteeseeni, kuin korun, ja ajatella Egyptiä, ja loppujen lopuksi en voi kuoria molemmilla tavoilla, samaa appelsiiniä ainakaan, ja se on surullista, sillä siitä ei pääse mihinkään, siitä ei lähde polkuja, joita voisin seurata, jotta minulle ei tulisi niin paha mieli.”
(Ranya El Ramly: Auringon asema, s.38)
”Minä en halua enää valita teidän väliltänne. Jos minulla on kiire, kuorin appelsiinin niin, että teen siihen neljä viiltoa, jolloin kuori irtoaa helposti. Ja jos minulla on aikaa, kuorin sen niin, että leikkaan kuoren pois pitkänä spiraalina, jonka pujotan hetkeksi ranteeseeni, kuin korun. Minä en enää aio juurtua minnekään, minun saareni kulkee minun mukanani tästä päivästä eteenpäin. Minä istun silkkityynyllä, luen kovakantista kirjaa ja juon maitoa. Kerta kaikkiaan.”
(Ranya El Ramly: Auringon asema, s.179)
|
|
Kun kulttuurit kohtaavat...
Mitä on kulttuurienvälinen osaaminen? |